Suomen kannattaa investoida opiskelijoihin ja korkeakouluihin

Suomi oli pitkään koulutuksen luvattu maa. Hyvä peruskoulu ilmaisine kouluruokineen sekä laadukas korkeakoulujärjestelmä takasivat koulutustason nousun. Nyt kuitenkin koulutustason nousu on käytännössä pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen osuus putoaa monissa ikäluokissa, ja perhetausta määrittelee pitkälle lasten koulutusta. Korkeakoulutusjärjestelmälle on laitettu suuri rooli Suomen kääntämisessä uudelleen nousuun. Kilpailukykyhuuto ei auta, jos asialle ei tehdä jotain. Opiskelijat ovat Suomen tulevaisuuden voimavara. Suomen kannattaa investoida …

Tiestön kunto on kohtalonkysymys

Suomessa on aina pulaa tierahoista. Sen vuoksi tiet ovat rapistumassa. Erityisesti Kaakkois-Suomessa teiden kunto on ongelma. Heikkenevä tieverkosto on paitsi ongelma elinkeinoelämälle myös turvallisuusriski kaikille tienkäyttäjille. Rahoituspuutteen ei tarvitsisi olla niin suuri kuin nyt. Jos valtio toimisi fiksummin, eri alueilla ei olisi nykyisenlaista tarvetta kilpailla rahoituksesta nykyisellä tavalla. Ruotsissa valtio panostaa kuusi kertaa enemmän liikenneinfrainvestointeihin kuin Suomessa ja rahoittaa infrahankkeita …

Vanhustenhuollon muutokset lähtevät asenteista

Vaikka toreilla ja muutenkin vaalikentillä on ollut paljon puhetta eläkkeistä, kaikista mieleenpainuvimmat keskustelut olen käynyt vanhustenhuollon tilasta. Keskusteluihin mukaan eivät ole päässeet vanhukset, joita asia koskee, vaan heidän omaisensa. Jo sana vanhustenhuolto on ongelmallinen. Se häivyttää sitä tosiasiaa, että jokainen meistä on ihminen aina kuolemaansa saakka. On surullista, että ihminen muuttuu huollettavaksi ja kulueräksi vanhetessaan. Miettiessämme miten voisimme vahustenhuoltoa kehittää, parhaan …

Pk-yrityksillä eri tarpeet kuin suuryrityksillä  

Suomi tarvitsee sekä pienten, keskisuurten että suurten yritysten menestymistä. Julkisen talouden haasteet ovat suuret, ja yksityisen sektorin pitää näyttää tie talousahdingosta pois. Valtio ja kunnat voivat tukea yrityksiä, mutta holhousta pitää välttää. Erikokoisten yritysten tarpeet ovat erilaisia. Pari viikkoa sitten julkaistun valtiovarainministeriön yrityskyselyn mukaan pienten ja keskisuurten kasvuyritysten omistajat eivät halua luovuttaa määräysvaltaa yhtiöstä ulkopuolisille. Silti kasvuyritysten omistajat ovat muita …

Kuntien terveystyön kehittäminen jatkuu ensi vaalikaudella

Kuntien terveystyö on kehittymässä. Näin ei käy kaatuneen sote-uudistuksen vuoksi, vaan uuden seuranta- ja raportointijärjestelyn avulla. Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain toissa viikolla ja samalla muutti kuntien ja kuntayhtymien toimintaa. Uudessa kuntalaissa kuntien ja kuntayhtymien välille luodaan seuranta- ja raportointijärjestely. Tarkoituksena on luoda tietopohja kuntayhtymien kriisimenettelylle, joka nyt uuden lain myötä saatetaan koskemaan myös kuntayhtymiä. Aiemmin kriisimenettelyä sovellettiin vain kuntiin. Seurantajärjestelmien …

Duuni kuuluu kaikille

Tänään kunnanvaltuustossa käsittelimme viime vuoden valtuustoaloitteita. Esitin 10. huhtikuuta 2014, että kunta ottaisi aktiivisen roolin ja varmistaisi, että jokainen nuori saa hyvän startin kesätyö- ja työuralleen. Alla tarkemmin, miksi. Asia on muuttunut entistä tärkeämmäksi kuluneen 11 kuukauden aikana. Työttömyys on kasvanut, eikä töitä riitä kaikille. Kuntien pitää ja kunnat voivat tehdä paljon. Tarvitaan kuitenkin myös laajempia ratkaisuja. Pääseminen työn syrjään …

Naistenpäivä on myös tänään

Eilen naistenpäivänä monet puoluejohtajat ja muut vaikuttajat ottivat kantaa tasa-arvon puolesta. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti kertakorvausta helpottamaan naisvaltaisten pienyritysten taakkaa perhevapaissa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati lisää turvakoteja. Ne auttaisivat naisia, jotka kohtaavat perheväkivaltaa. Suurimpaan osaan maailman maita verrattuna Suomi on hyvä paikka naisille, mutta palkat laahaavat edelleen perässä eivätkä naiset etene edelleenkään samalla tavalla yhteiskunnan ja yritysten johtopaikoille …

Valokuitu toisi alueelle elinvoimaa

(Julkaistu Kouvolan Sanomissa 11.2.2015)   Presidentti Urho Kekkonen piti aikoinaan yhtenä saavutuksenaan niin sanottujen Kekkosteiden rakentamista Kainuuseen. Ne olivat tärkeitä niin paikallisten ihmisten liikkumiselle kuin maa- ja metsätaloudellekin. Vihdoin jokaiselta torpalta pääsi tietä pitkin tapaamaan muita ihmisiä. Nykyajan teitä ovat tiedon valtaväylät, kinttupolkuja hitaat internet-yhteydet. Kinttupolkujakin pitkin pääsee perille, mutta se on hidasta ja vaivalloista ja estää elinkeinoelämän ja monimuotoisen …

Mihin keskitytään tänä vuonna?

(Julkaistu Iitinseudussa 8.1.2015) Viime vuosi oli niin Iitissä kuin koko maassa rakenteiden vuosi. Keskustelua hallitsivat kunta- ja sote-rakenne. Lisäksi keskustelua käytiin palvelurakenteista kuten kouluverkoista. Rakenteista keskusteleminen ja päättäminen on tärkeää: silloin linjataan se, missä palveluja tarjotaan. Liika rakenteisiin keskittyminen vie kuitenkin huomion pois palvelujen sisällöstä eli siitä, millaisia palveluja on tarjolla. Kaikki, jotka tekevät töitä julkisella puolella, tuottavat sisältöjä. Tänä …

Kansan rahat eivät makaa pankkitileillä

(Julkaistu Kymen Sanomissa 11.12.2014 ja Kouvolan Sanomissa 14.12.2014) Kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) on patistanut tallettajia rahoittamaan suomalaisia yrityksiä. Paateron mukaan pankkitileillä makaa 80 miljardia euroa. Ministeri haluaisi, että ihmiset sijoittaisivat pörssiyhtiöihin tai muihin yhtiöihin. Paatero haukkuu väärää puuta. Todellisuudessa rahat eivät makaa pankkitileillä. Kaikkien meidän rahat ovat koko ajan liikkeessä: tileille tulee euroja, joilla ostetaan ruokaa ja maksetaan laskuja. Lisäksi …