Haastattelu Iitinseudussa: Kyse on siitä, osaammeko Iitissä tarttua saamiimme mahdollisuuksiin

Haastattelu Iitinseudussa 9.11.2017.

Iitinseutu 9 marraskuuta

1) Arveletko, että maakunnan vaihtuminen Päijät-Hämeeseen voisi vahvistaa Iitin elinkeinoelämää ja jos, niin millä tavoin / millä asioilla ihan konkreettisesti?

Kyllä voi. Kyse on enemmän omasta kyvystämme vahvistaa Iitin elinkeinoelämää, ei maakunnasta.

Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat elinkeinorakenteeltaan ja suuntautumiseltaan erilaisia. Lahden seutu on tiiviimmin yhteydessä pääkaupunkiseutuun, mikä tuo omat mahdollisuutensa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja Lahden ammattikorkeakoulun yhdistyminen tuo LUT:n aiempaa vahvemmin Lahteen. Tämä mahdollistaa nykyistä paremmin iittiläisyrityksille yhteistyöhankkeet yliopiston kanssa. Lahdessa on pitkä kokemus myös suurista urheilutapahtumista, mistä voimme Iitissä ottaa oppia lähivuosina MotoGP-kisojen järjestämisessä.

Toisaalta Kouvolan seudulla on tiiviit yhteydet koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämään ja vahvat teolliset perinteet, ja siten monella iittiläisellä pienteollisuusyrityksellä on ollut luonnollisesti läheiset suhteet kymenlaaksolaisten yritysten kanssa. Lisäksi Iitissä on pitkäaikainen kokemus yhteistyöstä Kinnon kanssa, mikä on viime vuosina tuottanut hedelmää monella tapaa. Samanlaiset yhteydet on mahdollista rakentaa Ladeciin.

Kyse on siitä, osaammeko Iitissä tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita meille tarjotaan.

 

2) Iitin tulevaisuuden visiot ovat painottuneet voimakkaasti Kimolan kanavaan ja KymiRingiin. Entä, jos kumpikaan ei toteutuisi, lähinnä rahoitussyistä (Kimolan kanavan rakentamiskustannukset ylittäisivät alkuperäisen arvion niin roimasti, että kuntien maksuosuuksissa kantokyky ei riitä, ja KymiRing ei saisikaan yksityistä rahoitusta kokoon).

Mikä tällaisessa tilanteessa olisi Iitin suunnitelma B, ja millaisiin vahvuus / voimatekijöihin silloin olisi panokset kohdistettava?

Kimolan kanava ja KymiRing on tuotu Iittiin hopealautasella. Olemme olleet onnekkaita erityisesti KymiRingin sijoittumisesta Tillolaan. Meidän tehtävänä on edistää hankkeita yhdessä naapurikuntien kanssa ja huolehtia, että ne tuovat Iittiin hyvinvointia.

Kumpikaan hankkeista ei ole lähtenyt liikkeelle kuitenkaan iittiläisten ja Iitin päättäjien halusta lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Emme saa unohtaa perustehtäväämme: kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistämistä. Tällaisista hankkeista nostaisin esiin uuden puupäiväkodin sekä valokuituverkon rakentamisen loppuun saattamisen koko kunnan alueella, ensin haja-asutusalueet ja sitten kuntakeskus Kausala. Molemmat ovat kauas tulevaisuuteen kantavia investointeja. Hyvinvointiin satsaaminen on pienempien ja suurempien tekojen ja päätösten jatkuva sarja. Se pitää sisällään pitää myös nykyisten asioiden vaalimisen:  tapahtumat kuten Musiikkijuhlat ja iittiläiset yritykset ovat kunnallemme arvokkaita.

Kun muistamme perustehtävämme, emme tarvitse B-suunnitelmaa. Iitin päättäjien on jatkettava Iitin ihmisistä voimansa saavien hankkeiden tukemista sekä kannustavan ilmapiirin ja hyvien yrittämisen edellytysten rakentamista.

3) Pitäisikö kunnalla noin ylipäätään olla enemmän panostuksia elinkeinopuolella / vai onko nykyinen taso riittävä / pärjätäänkö jatkossakin pääosin ostopalveluilla (esimerkiksi matkailupalvelut Lahti Regionilta, elinkeinopalvelut Kinnolta / Ladecilta)?

Jos arvelet, että olisi varaa lisäpanopanostuksiin, mihin ne kohdentaisit?


Ostopalveluissa tilanne on nyt hyvä. KymiRingin ja Kimolan kanavan edetessä Iitin on kuitenkin harkittava oman elinkeinoasiamiehen palkkaamista. Tästä olisi meille hyötyä muutenkin, ja yritysten tarpeet nousisivat nykyistä paremmin kunnan päätöksentekoon. Lisäksi meidän on oltava avoimia silloin, kun kuntalaiset ehdottavat uusia ideoita tai hakevat tiloja yritystoiminnalleen.

Elinvoima on ymmärrettävä laajasti: vain yritysten, työntekijöiden ja kuntalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on avain toimivaan elinkeinopolitiikkaan. Lisäpanostuksia tarvitaankin erityisesti työllisyyden hoitoon ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

 

4) Oletko asettanut omalle valtuustokaudellesi erityisiä elinkeinopolitiikkaan liittyviä tavoitteita ja mitä ne ovat? Tässä voidaan elinkeinopolitiikka ymmärtää hyvin laaja-alaisesti.

Elinkeinopuoli koostuu monesta asiasta: yritysten hyvinvoinnista, työntekijöiden hyvinvoinnista ja kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnista. Esimerkiksi työvoiman saatavuus ja osaaminen ovat keskeisiä elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä. Jos Iitti ei ole houkutteleva nuorille iittiläisille tai uusille kuntalaisille, yritykset voivat kohdata työvoimapulaa.

Tavoitteeni tällä valtuustokaudella on, että meille syntyy Iitissä kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, mitä on elinvoiman kehittäminen. Tämän ymmärryksen ympärille rakentuvat konkreettiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan Iitin mainetta yritysystävällisenä kuntana.

Tavoitteet Iitille ja sen elinkeinopolitiikalle asetetaan yhdessä eri näkökulmia kuunnellen ja yhteen sovittaen kuntastrategiaa luodessa. Kuntastrategia ohjaa kunnan työskentelyä valtuustokauden ajan.

5) Mitä asioita juuri tässä hetkessä haluaisit erityisesti kuntalaisille viestittää?

Iitti hieno ja ainutlaatuinen paikka. Moni asia on todella hyvin: toimivat peruspalvelut, yhteisöllisyys, saamme nauttia luonnonrauhasta ja -läheisyydestä. Nautitaan siitä hyvästä mitä meillä on ja tehdään kauaskantoisia fiksuja päätöksiä, jotka lisäävät hyvinvointia ja elinvoimaa kunnassamme. Investoinnit tulee kohdistaa huolellisesti, mutta on myös paljon asioita, jotka eivät vaadi rahaa vaan halua kehittää ja tehdä.

Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet kuntastrategiatyöhön. Kuntalaiskyselyyn tuli yli 450 vastausta, ja työpajoissakin oli kymmeniä ihmisiä. Tämäkin kertoo, että haluamme yhdessä pitää kunnastamme huolta. Iittiläisten ansiosta voimme suhtautua luottavaisesti tulevaan!