Valokuitu toisi alueelle elinvoimaa

(Julkaistu Kouvolan Sanomissa 11.2.2015)

Kuitua

 

Presidentti Urho Kekkonen piti aikoinaan yhtenä saavutuksenaan niin sanottujen Kekkosteiden rakentamista Kainuuseen. Ne olivat tärkeitä niin paikallisten ihmisten liikkumiselle kuin maa- ja metsätaloudellekin. Vihdoin jokaiselta torpalta pääsi tietä pitkin tapaamaan muita ihmisiä.

Nykyajan teitä ovat tiedon valtaväylät, kinttupolkuja hitaat internet-yhteydet.

Kinttupolkujakin pitkin pääsee perille, mutta se on hidasta ja vaivalloista ja estää elinkeinoelämän ja monimuotoisen yritystoiminnan kehityksen.

Ihmisten halu ja tarve olla tekemisissä toistensa kanssa on paitsi ihmiselämän myös talouskasvun edellytys. Siinä, missä ennen tiet olivat keskeisiä, nykyään tärkeäksi väyläksi on noussut digitaalinen viestiminen.

Yrityksille yhä tärkeämmäksi ovat nousemassa videopuhelut, jotka mahdollistavat kansainvälisen liiketoiminnan mistä tahansa päin Suomea. Teollisuudessa esineiden internet on jo nykypäivää, ja se on vauhdilla tulossa myös koteihin.

Eikä internetin kehittyminen lopu. Kymmenen vuotta sitten Facebookia ei ollut Suomessa. Vielä emme osaa edes kuvitella, mitä kymmenen vuoden päästä internet meille tarjoaa. Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) pyrkikin viime viikolla herättelemään suomalaisia digitalisaatioon.

Kaikki tämä vaatii nopeita, vakaasti ja luotettavasti toimivia internet-yhteyksiä. Mobiiliyhteydet riittävät pienimuotoiseen käyttöön, mutta vähääkään suurempien tietomäärien käsittelyssä niiden rajat tulevat vastaan. Lisäksi valokuituverkko syö sähköä mobiilitukiasemia vähemmän ja on siten ekologisempi.

Siksi luin surullisena Kouvolan Sanomista (6.2.), ettei Kouvolan kaupungin johto aio esittää Kymijoen laajakaistahankkeelle rahoitusta.

Perusteluita olivat taloudellinen riski ja mahdollinen EU-säännösten vastaisuus.

Asiaa on mahdollista katsoa myös toiselta kantilta.

Valokuituhankkeita ovat vieneet eteenpäin paikallisten ihmisten osuuskunnat, koska suuret teleoperaattorit eivät ole kiinnostuneet niiden rakentamisesta. Taloudellista riskiä vähentää kuitenkin se, että operaattorit ovat valmiita tarjoamaan palveluja valmiissa verkoissa (It-viikko 10.7.2014). Koska valokuituverkkoa ei ole kiinnostunut rakentamaan kukaan muu kuin Kymijoen Kyläkuitu, on myös vaikea nähdä, miksi EU:n kilpailulainsäädäntö estäisi lainatakauksen.

Lopulta kyse on siitä, haluavatko alueen kunnat luoda alueelle elinvoimaa vai ei.

Anniina Peltola (kesk.),
Kymijoen Kyläkuidun hallituksen jäsen, Iitti

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *