Iitissä aloitti 2. toukokuuta työllisyyskoordinaattori, jonka tarkoituksena on ottaa työllisyydenhoidon kokonaiskuva Iitissä haltuun. Jätin kunnanhallitukselle 7. maaliskuuta Iitin työllisyyskoordinaattorin tehtäväkenttä ja tavoitteet -muistion, johon kokosin tavoitteita ja mittareita työllisyyskoordinaattorin työlle.
Iitin työllisyyskoordinaattorin tehtäväkenttä ja tavoitteet – muistio
Kunnan yksi tärkeä tehtävä on alueensa elinvoimasta huolehtiminen. Erityisesti tästä näkökulmasta työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka ovat keskeisessä asemassa kunnassa. Tämä muistio käsittelee Iitin kuntaan palkattavan työllisyyskoordinaattorin tehtäväkenttää sekä asettaa hänen määräaikaiselle työlleen selkeät tavoitteet, joiden toteutumista koordinaattori raportoi kunnanhallitukselle puolivuosittain.
Muistio on jaoteltu kolmeen osaan: yleinen työllisyyskehitys, nuorten työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Kussakin kohdassa esitetyt tavoitteet ovat toisiaan tukevia.
Yleinen työllisyyskehitys
Kunta voi vaikuttaa yleiseen alueensa työllisyyskehitykseen ja työpaikkaomavaraisuuteen erityisesti olemalla yritysmyönteinen. Iitin kunta on perinteisesti menestynyt hyvin yrittäjille suunnatussa kyselyssä, jossa on tiedusteltu yrittäjien tyytyväisyyttä kunnan toimintaan. Tätä tukevat tiiviit suhteet, ja yhteistyö alueen yrittäjien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Kunnan tulisi kehittää tapoja huomioida päätöksissään alueen nykyisiä yrittäjiä ja alueelle syntyviä uusia yrityksiä. Tätä varten kunnan tulisi ottaa käyttöön yritysvaikutusten arvioinnin työväline. Työvälineellä arvioidaan päätösehdotuksessa päätöksen yritysvaikutukset systemaattisesti ja vaikutukset esitetään osana päätösehdotusta asianomaiselle toimielimelle. Näin voimme huolehtia siitä, että kunnan päätökset ovat yritysystävällisiä.
Lisäksi on syytä koota yhteen kaikki työllisyyden edistämiseen tähtäävät hankkeet ja toimijat kunnan alueella, jotta kokonaiskuva toimijoista on selvillä.
Mittarit:
– Yritysvaikutusten mallin käyttöönotto ja juurruttaminen Iitin kunnan päätöksentekoon. Tavoitteena, että jokaisessa yrityksille relevantissa päätöksessä tehdään yritysvaikutusarviointi, joka näkyy osana päätösehdotusta.
– Yhteistyön kehittäminen ja syventäminen alueen yrittäjien kanssa. Mitataan kunnan sijoittumista yrittäjille sijoittumista yrittäjille suunnatun kyselyn avulla. Tavoitteena on korkea vastausprosentti ja kunnan sijoituksen paraneminen.
Nuorten työllisyys
Erityisesti työuran alussa positiiviset kokemukset työelämästä ovat kriittisiä nuoren koko työuran kannalta. Tämän vuoksi kunnan on suunnattava erityistä huomiota alueensa 15–29-vuotiaisiin. Kunnan on suunnattava nuoriin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa sellaisia toimia, joilla tuetaan nuorten työllistymistä.
Kunnan on varmistettava, että jokainen nuori saa vähintään yhden kesätyökokemuksen, jolloin työelämän ovi on kaikille auki. Tämän vuoksi selvitetään, onko kunnan mahdollista luoda sellaisia rakenteita, joiden kautta alueen yritysten ja asukkaiden on helppo ja vaivatonta työllistää nuoria erilaisiin lyhyt ja pitkäkestoisiin tehtäviin. Mahdollisia tapoja ovat esimerkiksi Vuolenkoskella kehitetyn ja hyväksi havaitun Ari ja Mari -työpalvelun käyttöönotto koko kunnassa sekä Iitin ja Kouvolan rahoittamassa Duunista toimeen -yhteishankkeessa toteutetun applikaation hyödyntäminen.
Mittarit:
– Luodaan ja otetaan käyttöön sellainen malli, joka tarjoaa jokaiselle iittiläiselle nuorelle mahdollisuuden kesätyöhön heidän ollessaan 15–18-vuotiaita. Mitataan, kuinka monta eri nuorta on saanut kesätyöpaikan tai osa-aikaisen työpaikan vuoden aikana ikäluokittain. Tavoitteena, että vuosittain ikäluokasta 80 prosentille tarjotaan kesätyöpaikka ja että jokaiselle on tarjottu kesätyöpaikka heidän ollessaan 15–18-vuotiaita.
– Nuorten työntekoa helpottavan palvelun käyttöönotto. Mitataan sillä, kuinka monta nuorta on palvelun kautta päässyt töihin ja mitataan tehtyjä työntunteja. Tavoitteena, että jokainen 15–29-vuotias nuori pääsee palvelun kautta halutessaan töihin.
Pitkäaikaistyöttömyys
Kunta on osaltaan vastuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli 300 päivää työttöminä olleiden työllistymisestä. Epäonnistuessaan tässä kunta maksaa niin sanottua sakkomaksua, rahoitusosuutta työmarkkinatuesta, eli osan työttömyydestä koituvista kustannuksista. Vuonna 2015 Iitin kunta maksoi noin puoli miljoonaa euroa sakkomaksuja.
Iitin kunnassa oli 30.11.2015 päivänä 140 pitkäaikaistyötöntä, joista alle 30-vuotiaita oli 45. Tämä joukko on kokonaisuudessaan profiloitava ja selvitettävä, millaisiin eri taitoja heillä on ja mitkä ovat heidän mahdollisuutensa työllistyä. Tämän profiloinnin jälkeen kullekin osaryhmälle on suunnattava palveluita ja toimia, jotka tukevat heidän työllistymistään. Erityisen vaikeasti työllistyville suunnataan heidän tarpeisiinsa sopivaa toimintaa.
Kunnan oman organisaation hyödyntäminen tässä yhteydessä on selvitettävä ja asiasta tehtävä poliittinen päätös. Lisäksi koordinaattorin on tutustuttava muun muassa Paltamon ja Kinnulan kunnan täystyöllisyyskokeiluihin. Kokemuksista voidaan ottaa soveltuvin osin mallia Iitin kunnassa.
Lisäksi on hyvä koota laajemminkin yhteen muissa kunnissa hyväksi havaittuja toimintamalleja ja arvioida, mitä niistä voitaisiin ottaa käyttöön Iitissä.
Mittarit:
– Seurataan pitkäaikaistyöttömien määrää sekä nuorten pitkäaikaistyöttömien määrää. Tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden puolittaminen ja nuorten pitkäaikaistyöttömyyden katoaminen.
– Seurataan Iitin maksaman sakkomaksun määrää. Tavoitteena on sakkomaksun vähintään puolittaminen kahden vuoden aikana.