Iitissä alkaa uusi aika

Tänä viikonloppuna Iitissä on kolahtanut postilaatikkoon kuntavaalien vaalilehteni. Lehti on täynnä asiaa: opetuksesta, kaavoituksesta, digitaalisesta tulevaisuudesta, Kausalan asemasta, hyvinvoinnista ja sotesta. Kirjoittajina on ystäviä, kollegoja sekä kolme ministeriä, joihin olen saanut tutustunut – yksi entinen, yksi nykyinen ja yksi tuleva. Itse esittelen vaaliteemani, joihin voi jo tutustua verkkosivuillani. Laajemmin Iitin kehittämisestä kerron oheisessa jutussa. Lue, minkälaisena näen kuntamme tulevaisuuden.

******

Harvoin kuntavaaleissa kaikki muuttuu niin kuin tällä kertaa. Myös Iitissä koittaa uusi aika, jos kuntalaiset niin päättävät.

Näin sanoo Anniina Peltola. Hänen viestilleen on painavat perusteet. Maakuntauudistus vie kunnilta soten. Samalla se tuo mahdollisuuden keskittyä varhaiskasvatukseen, kouluihin, elinvoimaan, työllisyyteen ja kulttuurin.

”Kunnat, jotka tarttuvat aikaan, pysyvät elinvoimaisina ja niiden tarina jatkuu”, Peltola sanoo.

”Haluan, että Iitin tarina jatkuu.”

 

Lisää Iitti-tekoja

Iitin tarinaa voi jatkaa monella tapaa. Peltola puhuu mielellään Iitti-teoista. Ne ovat kuntalaisten tekemiä asioita, jotka luovat elinvoimaa ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.

Veteraanimajan kunnostus, Kausalan aseman uusi elämä, kulttuuritapahtumat ja maatilatorin jatkuminen ovat kaikki Iitti-tekoja.

Näitä tekoja kunta voi tukea monella tapaa. Erityisesti kyse on ilmapiiristä.

”Sillä on merkitystä, miten kunta suhtautuu yritysten ja kuntalaisten ideoihin. Onko kunta kumppani ja mahdollistaja vai tyrmääjä?” Peltola kysyy ja vastaa itse: ”Iitti on toiminut hyvin, mutta hyvän tason ylläpitäminenkin vaatii koko ajan toimia.”

 

Hyvät lähtökohdat kaikille

Iitti-teot ovat yksi tapa jatkaa kunnan tarinaa. Tarjoamalla lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään on toinen. Maakuntauudistuksen jälkeen Iitin budjetista yli puolet koostuu sivistystoimen menoista.

Kun varhaiskasvatuksen ja koulujen painoarvo kunnan päätöksenteossa kasvaa, Iitissäkin on mahdollista tehdä asioita uudella tapaa. Peltola on jo esittänyt uuden päiväkodin rakentamista puusta. Aiemmin hän on pitänyt esillä opettajien täydennyskoulutuksen merkitystä. Kiusaamisen vastaista työtä olisi myös mahdollista parantaa.

”Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaiset lähtökohdat iittiläisillä on elämään.”

Kunnan sivistysroolin korostuminen vaikuttaa myös Iitin elinvoimaan. Hyvät päiväkodit ja koulut houkuttelevat lapsiperheitä. ”Tavoitteena pitää olla, että yhä useampi haluaisi ja voisi valita Iitin asuinpaikakseen”, Peltola sanoo.

Paino on sanalla voisi. Kun kuntien rooli muuttuu, Peltolan mukaan huomiota pitää kiinnittää palveluiden, ilmapiirin sekä asuin- ja työskentelymahdollisuuksien kehittämiseen. Yhtenä vaatimuksena on toimiva nykypäivän infrastruktuuri. Peltola on aktiivisesti edistänyt valokuituverkon rakentamista Iittiin, ja aikoo tehdä niin myös jatkossa.

”Nyt kun operaattorit ovat heränneet, meidän pitää pyrkiä siihen, että valokuitu vedetään koko kuntaan, niin Kausalaan kuin kyliinkin.”

 

Valtuuston kokoukset verkkoon

Vaikka kuntien rooli muuttuu, on kunta jatkossakin asukkaidensa yhteisö. Valtuutetut edustavat kuntalaisia. Edustaa ei voi, ellei kuuntele.

”Meidän pitää miettiä, miten voisimme osallistaa ihmisiä paremmin kehittämään yhteistä Iittiämme”, Peltola sanoo.

Ensimmäisenä päätöksenteon avoimuutta pitäisi lisätä. Nykytekniikalla ei ole kallista eikä vaikeaa tehdä kunnanvaltuuston kokouksista suoria lähetyksiä verkkoon. Siellä jokainen voisi seurata helposti, mistä kunnantalolla keskustellaan.

”Valtuuston kokoukset verkkoon, ehdottomasti.” Peltolan mukaan luottamushenkilöihin voi olla myös muuten helposti yhteydessä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Koska kynnys voi olla alkuun suuri, voisivat kunnanhallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajat pitää verkossa kyselytuntia, johon kuntalaiset voivat lähettää kysymyksiä ja ehdotuksia.

Lisäksi päätöksenteon ja koko kunnan pitää olla avoin erilaisille ihmisille erilaisista taustoista. ”Sitä parempia päätöksiä saadaan aikaan, mitä monipuolisempi joukko on asioista päättämässä”, Peltola sanoo.

”Meidän tehtävänämme on myös kasvattaa nuorista aktiivisia kuntalaisia ja kansalaisia. Politiikan pitää olla sellaista, että ihmiset kokevat olevansa tervetulleita mukaan.”

Yksi vaihtoehto olisi pitää kunnanvaltuuston kokouksia erilaisissa paikoissa, esimerkiksi yläasteen jumppasalissa.

 

Valmis uusiin tehtäviin

Peltolalle edessä olevat kuntavaalit ovat hänen kolmantensa. Ensimmäisellä kerralla kaikki oli uutta. Neljä vuotta myöhemmin hän lähti vaaleihin kokeneempana. Valtuustotyön lisäksi takana oli neljä vuotta koulutuslautakunnassa. 2012 kuntavaalien jälkeen hänet valittiin koulutuslautakunnan puheenjohtajaksi ja kaksi vuotta myöhemmin kunnanhallitukseen.

Vaikka kokemusta on karttunut myös eduskuntavaaleista, Peltola jännittää tulevia vaaleja. Erityisesti häntä jännittää se, minkälaista vastuun kuntalaiset hänelle uskovat. Peltola kokee nyt olevansa valmis myös suurempiin tehtäviin.

Eteenpäin Peltolaa on kuljettanut intohimo yhteisten asioiden hoitoon, jota esteet tai pettymykset eivät ole sulattaneet pois.

”Isossa kuvassa ei haittaa, jos jokin asia ei heti onnistu ja viivästyy, koska se ei poista halua työskennellä yhteisten asioiden eteen.”

Satu Simelius