Suomen täyttäessä sata vuotta on syytä pohtia myös ympäröivää maailmaa. Vuodesta 1917 eteenpäin aina viime vuosikymmeniin asti Suomen suurin turvallisuusuhka oli sota. Sisällissota, talvisota, jatkosota ja Lapin sota ovat jättäneet pysyvän jäljen kansakuntamme muistiin. Myös kylmän sodan aikana turvallisuuskäsityksen pohjalla oli vahvasti pelko uudesta sodasta tai ajautumisesta osaksi suurvaltojen konfliktia.
Sodan uhka vaikutti suomalaisiin. Varauduimme monella tapaa, ja esimerkiksi vanhoja asekätköjä paljastuu yhä.
Nyt turvallisuuskäsitys on muuttunut. Sota on edelleen uhka, mutta sen rinnalle ovat nousseet erilaiset hybridiuhat kuten informaatiosodankäynti, taloudellinen painostus ja muut kokonaisturvallisuutta heikentävät keinot. Lisäksi ilmastonmuutos, yhteiskunnan eriarvoistuminen ja riippuvuus digitaalisista järjestelmistä luovat uusia haasteita, jotka vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen.
Perinteinen, asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä ei ole enää riittävä vastaamaan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Suomessa onkin reagoitu tähän monella tapaa.
Lokakuussa Suomeen avautui EU-tason hybridiuhkakeskus. Puolustusta ja turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu monella tapaa. Puolustusvoimat on reagoinut uudistamalla toimintaansa ja perustamalla nopean valmiuden joukkoja. Turvallisuusympäristön muutos tiedostetaan myös yhteiskunnan ylimmällä päättävällä tasolla, mikä ilmenee uusimmasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Vaikka jatkuvasti muuttuva turvallisuusympäristö vaikuttaa yhteiskuntaan kokonaisvaltaisesti, ei asevelvollisuusjärjestelmän perusteita ole uudistettu. Edelleen asevelvollisuus koskee ikäluokkansa miehiä sekä vapaaehtoisia naisia. Nykyinen puolustusjärjestelmä ei siten hyödynnä koko potentiaalia, joka Suomella olisi käytettävissä.
Kansalaispalvelus olisi ratkaisu tähän vajeeseen. Koko ikäluokkaa koskevalla, eri palvelumuotoja tarjoavalla kansalaispalveluksella valjastettaisiin sekä miesten että naisten osaaminen Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Palveluksen voisi suorittaa aina perinteisestä varusmiespalveluksesta uusiin palvelusmuotoihin.
Ajatus ei ole uusi, ja sillä on tukea eduskunnassa yli puoluerajojen. Toistaiseksi kansalaispalvelus ei ole edennyt kuitenkaan osaksi Suomen vastausta muuttuneeseen turvallisuusympäristöön.
Voimme juhlia satavuotiaan Suomen itsenäisyyttä, koska aiemmat sukupolvet ovat varmistaneet meille Suomen turvallisuuden. Tämä Suomi on ollut vakaa yhteiskunta ja tuottanut jäsenilleen monipuolista hyvinvointia.
Kiitämme parhaiten aiempia sukupolvia varmistamalla, että Suomi pysyy turvassa ja hyvinvoivana myös jatkossa. Kansalaispalvelus on itsenäisyyttä juhlivan Suomen keino taata turvallisuus myös seuraavan sadan vuoden ajan.
Anniina Peltola (kesk.)
Iitti