Julkaistu Iitinseudussa 8.6.2015
Iitin päättäjät pohtivat parhaillaan, lähteekö kunta tukemaan iittiläisille rakennettavaa valokuituverkkoa. Kunta osallistuisi valokuituverkon rakentamiseen myöntämällä verkon rakentavalle Kymijoen Kyläkuidulle lainaa sekä takauksia.
Toimintavarmojen ja nopeiden internetyhteyksien merkitystä ei voi nykypäivänä ylikorostaa. Internetin merkitys on nyt jo valtava, ja se tulee koko ajan kasvamaan. Huonosti toimivaa internetyhteyttä voidaan verrata siihen, että jollekin paikkakunnalle ei menisi tietä. Valokuituyhteys on taas kuin tiedon valtatie, joka on nyt mahdollista toteuttaa.
Jotta ymmärretään osuuskuntien ja kuntatakauksien merkitys, on katsottava ensin Ruotsiin. Ruotsissa valokuituverkkoon alettiin panostaa valtiojohtoisesti yli kymmenen vuotta sitten. Määrätietoinen panostaminen on kannattanut: harvaanasutuilla seuduilla yhteydet ovat hyvät, sähköiset palvelut kaikkien saatavilla ja uusia yrityksiä syntyy.
Suomessa Ruotsin kaltaista valtiovetoista kehityskulkua ei ole tapahtunut. Osuuskunnat ja kuntien perustamat yhtiöt ovat syntyneet paikkaamaan valtion ja isojen toimijoiden toimimattomuutta. Tärkeän infrastruktuurin rakentaminen on jätetty pienten toimijoiden harteille. Tämän vuoksi osuuskunnat ja kuntatakaukset ovat välttämättömiä.
Kyläkuitu tarvitsee Iitin lainatakausta
Kouvolan ja Iitin alueelle alettiin suunnitella nopeita laajakaistayhteyksiä vuonna 2011, kun osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu perustettiin. Ensimmäinen osa kaapelia pantiin maahan vuoden 2012 lopulla Valkealan alueella.
Kymijoen Kyläkuidun alkuperäiset rakennussuunnitelmat käsittävät kolme hankealuetta, joista ensimmäinen saatiin päätökseen viime vuonna. Hankealue 2 on vuorossa seuraavana. Ykköshankealue käsitti Iitistä Kirkonkylän, Säyhteen, Sitikkalan alueen, hankealueen 2 verkon on tarkoitus kattaa Etelä- ja Pohjois-Iitti, eli Kuukso-Sääskjärvi sekä Vuolenkoski.
Kyläkuidun rakentamisessa pitkälti on kyse rahoituksesta. Alkuinvestoinnit vaativat pääomia, jotka eivät verkon toteutuessa ole lopulta kuitenkaan suuria.
Valokuituverkon rakentamisen rahoitus on koostunut Viestintäviraston antamasta julkisesta tuesta (33 prosenttia runkoverkolle), ELY-keskusten antamasta julkisesta tuesta (35 prosenttia kylien liityntäverkoille), kuntien antamasta julkisesta tuesta, osuuskuntaan liittyneiden verkon tilaajien liittymis- ja kuukausimaksuista sekä lainasta, jota Finnvera ja kunnat ovat taanneet.
Ensimmäisellä hankealueella rakennustyöt päästiin aloittamaan, mutta rakennustöiden alkamisen jälkeen pankkisektorin sääntelyn kiristyminen johti käytännössä siihen, että osuuskunnan kaltaisten hankkeiden rakennuslainat olivat pankeille heikompiarvoisia. Tämän vuoksi pankit eivät olleet ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen halukkaita rahoittamaan Kyläkuitua ensimmäiseltä hankealueelta totutuin ehdoin, vaikka hankkeessa ei tapahtunut muutoksia.
Rakennustyöt etenivät kuitenkin hyvin, sillä arvioituun ja budjetoituun liittymämäärään verrattuna liittyneitä olikin yli 400 kotitaloutta enemmän. Täten myös kuitukaapelia vedettiin noin 200 kilometriä ennakoitua enemmän.
Mikäli ensimmäisen hankealueen liittymistiheys toteutuisi hankealue 2:lla, tämä tarkoittaisi, että noin 600 nykyistä iittiläistä saisi nopean ja varman yhteyden. Vaikka varsinainen myynti hankealueella ei ole vielä alkanut, on liittymäsopimuksia tehty jo vajaa sata kappaletta.
Tiuhaa liittymätiheyttä selittää se, että ihmiset haluavat nopean ja toimintavarman internetin. Moni katsoo televisiota internetin kautta, palveluista yhä isompi osa toimii verkon kautta ja yritykset tarvitsevat aina vain parempia verkkoyhteyksiä.
Toteutuakseen hankealue 2 eli Etelä- ja Pohjois-Iitti vaatisi Iitin kunnalta suoraa rahallista lainaa 2,1 miljoonaa euroa, josta rakentamisen ja tukien maksamisen jälkeen jäisi pitkäaikaista lainaa noin 1,3 miljoonaa euroa. Kouvolan rahoitussopimuksen tavoin Kymijoen Kyläkuitu maksaa lainalle markkinaehtoisen koron 4,53 prosenttia. Ensimmäisen hankealueen rakentamista kunta tukee laajakaistatukien muodossa taloudellisesti 277 000 eurolla ja takasi lainoja 429 592 eurolla.
Kouvola on antanut 4,5 miljoonan euron lainan valokuituverkon vaiheelle 2 sen lisäksi, että sillä on vastuita ensimmäisestä vaiheesta. Vaiheen 1 vastuista laajakaistatukea on 850 751 euroa ja lainatakausta 1 329 455 euron arvosta.
Katsotaan tulevaisuuteen
Kun katsotaan hieman pidemmälle tulevaisuuteen, nähdään jo käynnissä olevan kehityskulun seuraava askel: palvelut ovat pääasiassa verkossa, jo kauan puhuttu esineiden internet on totta, etätyöt ovat yleistyneet lisää ja kansainvälistä yritystoimintaa voi harjoittaa missä vain.
Tämä kehitys tulee siitä huolimatta, mitä mieltä kehityksestä olemme. Se, onko Suomi tai oma alueemme mukana tässä kehityksessä, riippuu siitä, onko meillä tarpeeksi nopeat ja toimintavarmat verkkoyhteydet kaikille.
Taloudellisesti tiukkoina aikoina on oltava myös viisautta ja kaukonäköisyyttä tehdä välttämättömät investoinnit. Sen vuoksi Iitin on tuettava kyläkuidun rakentamista.
Kunnan mukanaoloa puoltaa se, että tässä rakennetaan kuntalaisille mahdollisuutta nykyaikaiseen infraan. Se, että Iitin seudulla on olemassa aktiivisten ihmisten aloittama valokuituverkkohanke, on jo itsessään suuri mahdollisuus.
On vaikea keksiä kunnan elinvoiman ja kehityksen näkökulmasta yhtä kokonaisvaltaista ja tärkeää investointia.
Anniina Peltola,
Kymijoen Kyläkuidun hallituksen jäsen
kunnanvaltuutettu