Suomi jää Ruotsista jälkeen infrassa

Julkaistu Kouvolan Sanomissa 3.3.2019.

Kouvolan Sanomat nosti pääkirjoituksessaan (24.2.) esiin valtatie 15:n remontin kiireellisenä investointina sekä tieturvallisuuden että elinkeinoelämän vuoksi. Vt 15:n korjaus onkin konkreettinen esimerkki siitä, että Suomi jää Ruotsista jälkeen infrastruktuurissa, mikä heikentää Suomen talouden kilpailukykyä.

Vuosittain julkaistavassa Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailussa Suomi on infrastruktuurin osalta sijalla 23, Ruotsi 17. Tieverkon kunto on yksi tekijöistä, joka painaa Suomen Ruotsin taakse.

Suomen ja Ruotsin talouksien vertailulla on väliä. Ruotsi on Saksan ohella yksi Suomen pääkilpakumppaneista maailmanmarkkinoilla. Esimerkiksi metsäteollisuudelle Suomi ja Ruotsi ovat verrokkimaita.

Ruotsalaiset ovat hypänneet Suomea vahvemmin myös uuden ajan talouskasvuun, jossa digitalisaation merkitys on suuri. Ruotsissa on tällä hetkellä menossa oikea valokuitubuumi, ja länsinaapurin tavoite on kuiduttaa 90 prosenttia kotitalouksistaan vuoteen 2020 mennessä. Suomessa valokuitua kohtaan on havaittavissa sen sijaan ymmärtämättömyyttä, jopa välinpitämättömyyttä.

Suomen on ensi vaalikaudella investoitava voimalla infrastruktuurin kehittämiseen, oli kyse teistä, rautateistä tai tietoliikenneyhteyksistä. Tie vie, kiskot kuljettavat ja valokuitu vapauttaa vain, jos infra on kunnossa.

Infrainvestointeja on tehtävä paitsi Suomen kilpailukyvyn, myös jokaisen kuljetusyrittäjän, työmatkapendelöijän ja etätyöntekijän vuoksi. Suomen menestys riippuu hyvästä infrastruktuurista.

Anniina Peltola, toimialajohtaja, kansanedustajaehdokas (kesk.), Iitti