Suomessa on aina pulaa tierahoista. Sen vuoksi tiet ovat rapistumassa.
Erityisesti Kaakkois-Suomessa teiden kunto on ongelma. Heikkenevä tieverkosto on paitsi ongelma elinkeinoelämälle myös turvallisuusriski kaikille tienkäyttäjille.
Rahoituspuutteen ei tarvitsisi olla niin suuri kuin nyt. Jos valtio toimisi fiksummin, eri alueilla ei olisi nykyisenlaista tarvetta kilpailla rahoituksesta nykyisellä tavalla.
Ruotsissa valtio panostaa kuusi kertaa enemmän liikenneinfrainvestointeihin kuin Suomessa ja rahoittaa infrahankkeita halvalla lainalla.
Toinen keino infrainvestointien rahoittamiseksi on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalli (PPP-malli), kolmas Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin esittelemä ajatus Valtion Infra Oy:stä.
Tieinvestointeja tarvitaan rahoitusmallista riippumatta. Rahoituksen puutteeseen hankkeet eivät kaadu, vaan poliittiseen tahtoon.
Tällä hetkellä Suomi tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa, jota biotalous voi tarjota. Biotalous on yksi Suomen valttikorteista.
Biotalous vaatii toimivia teitä. Ilman kunnossa olevia teitä biomassa ei liiku metsästä. Tiestön kunto on lopulta koko Suomen kohtalonkysymys.
Ensi vaalikaudella Suomen tiet pitää panna kuntoon. Tämä on mahdollista uusilla rahoitusmalleilla.
Suomessa tarvitaan poliittista tahtoa asian kuntoon laittamiseksi.
Anniina Peltola