Julkaistu Kouvolan Sanomissa verkossa 3.2.2019.
Kun jopa kriittiset ekonomistit ihmettelevät työllisyyslukuja, voidaan Suomen katsoa menevän oikeaan suuntaan. Työ on tunnetusti parasta sosiaaliturvaa, ja tällä vaalikaudella yhä useammalle suomalaiselle on löytynyt töitä. Työttömiä on nyt vähiten finanssikriisin jälkeen, ja mikä positiivisinta, pitkäaikais- ja piilotyöttömyys vähenevät.
Työllisyyden paraneminen ja työttömyyden väheneminen ovat monen tekijän summa. Hallituksen työllisyyttä parantavat toimet ovat toimineet, ja maailmantalous on antanut vetoapua. Valtio vastaa te-palveluista, ja samalla kunnissa ja kaupungeissa tehdään arvokasta työtä työllisyyskoordinaattoreiden, etsivien nuorisotyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten toimesta.
Vaikka tilanne on laajasti parantunut, alueelliset erot ovat merkittäviä. Suomen työttömyysaste on painunut 6,6 prosenttiin, mutta Kymenlaaksossa työttömänä on edelleen 12,4 prosenttia ja Etelä-Karjalassa 11,6 prosenttia työvoimasta.
Työllisyyden parantaminen vaatii tekoja myös ensi vaalikaudella. Nyt työllisyysaste on noussut yli 72 prosenttiin, mutta on arvioitu, että hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi sen pitäisi nousta yli 75 prosenttiin.
Onkin epärehellistä ajatella, että rahaa riittää ihmisarvoisiin hoivapalveluihin, koulutukseen sekä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jos emme samalla huolehdi, että työtä löytyy yhä useammalle.
Työllisyyttä pitää parantaa monin eri tavoin myös ensi vaalikaudella, jotta varmistamme meillä tärkeiden palvelujen rahoituspohjan. Työllisyyden hyvä kehitys vaatii kannusteita ja tukea sekä työllistyä että työllistää.
Anniina Peltola (kesk.)
toimialajohtaja, kunnanvaltuutettu
Iitti