Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9. luokkalaisista tytöistä 61 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti. Seksuaalista väkivaltaa on kokenut 20 prosenttia. Pojista seksuaalista häirintää oli kokenut kyselyn mukaan 46 prosenttia koululaisista ja seksuaalista väkivaltaa 9 prosenttia vastaajista.
Luvut ovat valtavia, ja kertovat vääränlaisesta kulttuurista.
Juho Eerola kirjoitti Kouvolan Sanomissa (Mielipide 5.2.2016), ettei maahanmuuttajien raiskaustilastoja pidä vähätellä. Tilastot ovat oikeassa, mutta Eerola keskustelee vain osasta ongelmaa, joskin iljettävästä osasta.
Jos ja kun emme hyväksy väkivaltaa emmekä seksuaalista väkivaltaa missään muodossa, on katsottava koko kuvaa. Vaikka yksikään ulkomaalaistaustainen ei olisi raiskannut ketään Suomessa viime vuonna, olisi raiskauksia silti tehty lähes 800.
Seksuaalinen väkivalta koskeittaa meistä montaa, joko uhrina tai uhrin läheisenä. Yhtä lailla väkivalta on ongelma – erityisesti miehille, joista 49 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa 15 vuotta täytettyään.
Tavoitteemme ei voi olla yhtään kunnianhimottomampi kuin se, että jonain päivänä yhdenkään pojan, nuoren miehen tai aikuisen miehen ei tarvitse pelätä, että joku hyökkäisi kimppuun koulumatkalla, nakkikioskilla tai missään. Eikä yhdenkään tytön tai naisen tarvitsisi kuulla huorittelua, tuntea vierasta kättä takamuksellaan ja miettiä, onko tällä kadulla turvallista kävellä.
Jokaiseen osaongelmaan on etsittävä ratkaisuja, mutta ongelman todellinen ratkaisu vaatii koko kuvan aitoa tunnistamista. Näin on myös seksuaalisen väkivallan sekä muun väkivallan kanssa.
Anniina Peltola (kesk.)
kunnanvaltuutettu
Iitti